Rukoillaan yhdessä

Yksi ECICin joka vuosi yhtä jännittäviä puolia on konferenssin hengellinen elämä. Konferenssin osallistujat olivat tänä vuonna Suomesta, Ruotsista, Saksastsa, Briteistä, Irlannista, Puolasta, Romaniasta ja luonnollisesti Italiasta. He edustivat useita eri protestanttisia kirkkoja, kirkollisia järjestöjä ja katolisen kirkon organisaatioita. 

Hartauselämän järjestäminen tällaiselle porukalle on sekä haastavaa että antoisaa. Kaikkia erilaisia traditioita yhdistää kuitenkin sama kristillinen usko ja toisen tradition rukouselämä on samalla sekä tuttua että virkistävää. Rukousten sanoitukset avaavat mahdollisuuden hypätä pois oman jähmettyneen tulkinnan häkistä ja kokea usko uutena ja tuoreena.

Tänä vuonna konferenssijärjestäjät päättivät jo etukäteen, että aamuhartauksien olisi hyvä tehdä näkyväksi näitä erilaisia traditioita. Niinpä konferenssin avaava rukoushetki oli italialaisen tradition mukainen, toisen päivän aamu saksalaisen yhdistyneen protestanttisen ja kolmas skandinaavisen. Viimeisen konferenssipäivän avasi irlannin katolisen tradition mukainen rukous ja kotimatkalle meidät lähetettiin Kirkkojen maailmanneuvoston aineiston pohjalta valmistellun rukoushetken siunaamina. 

Rukoushetkissä on myös mukavaa havaita, että meitä Euroopan kristittyjä yhdistävät myös monet yhteiset virret ja laulut. Erityisesti Taize-laulut näyttävät olevan tuttuja kaikissa maissa ja kulttuureissa.