Matkaevästä eteenpäin

Kotiin palanneina toimme ihanat Rooman säät tännekin - tai ainakin sen verran, mitä seminaarisalista näkyi.

Prego!

ECICin verkosto näyttäytyy minulle luovana, uuteen suuntaavana ja modernina ekumeenisena yhteistyönä kirkkojen välillä. Verkosto on hyvä toimintatapa ja -kulttuuri ekumeenisessa yhteistyössä. Se vähentää jännitteitä ja antaa hyvää vertaistukea samojen käytännön ongelmien kanssa painiessa.

Me kaikki teemme kirkon viestintää verkossa, osa tosin nörtimmin kuin toinen. Oliiveina pohjalla on viestintä.  Me kaikki etsimme uusia työkaluja ja sitä, miten työmme saisi siivet niillä toreilla, missä ihmiset ja varsinkin nuoret liikkuvat ja ovat kuin kotonaan.

Eniten jään työstämään yhteistyötä seurakunnissa, kirkkojen välillä ja omassa työssäni. Miksi niin moni jää hyvine ideoineen yksin? Ethän sinä vaan?

Tuntui hienolta kuulla tuoreen facebook-kaverini jesuiittaveli Antonion todistavan, miten hänen kirkkonsa tukee uutta, luovaa teologista ajattelua. Hän ei ole yksin ajatuksineen vaan kirkkonsa tukemana kirjoittaa verkon ihmisten ajattelua muuttavasta voimasta.

"Linkki ei ole ihmissuhde ja yhteys, kommuunio on syvenpää kuin yhteydenotto."

Uutta, luovaa, kontekstuaalista teologiaa ja tästä kuullaan vielä!

Rukoillaan yhdessä

Yksi ECICin joka vuosi yhtä jännittäviä puolia on konferenssin hengellinen elämä. Konferenssin osallistujat olivat tänä vuonna Suomesta, Ruotsista, Saksastsa, Briteistä, Irlannista, Puolasta, Romaniasta ja luonnollisesti Italiasta. He edustivat useita eri protestanttisia kirkkoja, kirkollisia järjestöjä ja katolisen kirkon organisaatioita. 

Hartauselämän järjestäminen tällaiselle porukalle on sekä haastavaa että antoisaa. Kaikkia erilaisia traditioita yhdistää kuitenkin sama kristillinen usko ja toisen tradition rukouselämä on samalla sekä tuttua että virkistävää. Rukousten sanoitukset avaavat mahdollisuuden hypätä pois oman jähmettyneen tulkinnan häkistä ja kokea usko uutena ja tuoreena.

Tänä vuonna konferenssijärjestäjät päättivät jo etukäteen, että aamuhartauksien olisi hyvä tehdä näkyväksi näitä erilaisia traditioita. Niinpä konferenssin avaava rukoushetki oli italialaisen tradition mukainen, toisen päivän aamu saksalaisen yhdistyneen protestanttisen ja kolmas skandinaavisen. Viimeisen konferenssipäivän avasi irlannin katolisen tradition mukainen rukous ja kotimatkalle meidät lähetettiin Kirkkojen maailmanneuvoston aineiston pohjalta valmistellun rukoushetken siunaamina. 

Rukoushetkissä on myös mukavaa havaita, että meitä Euroopan kristittyjä yhdistävät myös monet yhteiset virret ja laulut. Erityisesti Taize-laulut näyttävät olevan tuttuja kaikissa maissa ja kulttuureissa. 

Hienosta voi oppia

Konferenssi muistetaan myös ruoastaan, usein jopa pidempään kuin muista sisällöistään:
"Food was wonderful there, was it 2007?"
"All I remember, was that w o n d e r f u l dinner!"
"Oh those beautiful breaktfasts, I´ll never forget them".

Kuten myös cheese-like-thing, straight-from-the-factory tai yesterday-cooced-coffee, perhaps instant one.

Eihän näihin konferensseihin tulla syömään vaan löytämään ja oppimaan. Mutta, monien erilaisten ruokavalioiden, kulttuurien ja rajoitusten viidakossa ei ole helppoa tyydyttää ehkä ihmisen ensimmäistä tarvetta: tulla kylläiseksi.

Silti muutama vinkki:

- huolehdi, että seminaarin/konferenssin kokonaismeny ei toista itseään illasta iltaan. Vaikka ruoan tekijä vaihtuu, vaihtuu myös ruoka: gulassia joka ilta on gulassia joka ilta.
- että paikallisuus näkyy kunnolla ja samalla paikallisuuden kaikki variaatiot, ei vain "low" tai "high" keittiötä.
- että kenenkään ei tarvitse tietää, miten pitää syödä.

Ja että ruoka maissa on AINA lentokenttäruokaa parempaa.

Harrastuspohjalta, ruokabloggaajanne!

Tuhat hyvää käytäntöä ja kokemusta seurakuntaelämästä: geistreich - kekseliästä!

Saksan evankelinen kirkko (EKD) avasi kaksi vuotta sitten Geistreich -verkkopalvelun.

Siinä on kolme osaa:

• ideenreich - foorumi kysymyksille ja ideoille
• erfahrungsreich - foorumi hyville käytännöille ja kokemuksille
• wissensreich - wikityyppinen aakkosellinen hakemisto kokemuksista sekä foorumi niiden kehittämiseen

Palveluun on rekisteröitynyt  yli 4000 käyttäjää, joista noin 75 % on kirkon työntekijöitä ja 25 % seurakuntalaisia. 'Erfahrungsreich' sisältää yli tuhat kuvausta seurakunnissa hyväksi koetuista uusista ideoista ja kokeiluista. Palvelulla on mukava karusellikäyttöliittymä, joka houkuttelee klikkaamaan.
Mutta se ei ole se juttu.

Konferenssin työpajassa ruotsalaisen kollegan kanssa hämmästelimme, miten on mahdollista, että niin moni on rohjennut kirjoittaa omista kokemuksistaan - pienistä ja suurista kokeiluista. Mahdollisuuksia on meilläkin, mutta ne eivät ole laajemmalti käytössä. Ovatko meidän hyvien käytäntöjen foorumimme liian hajallaan? Pelkäämmekö kritiikkiä?

Palvelun koordinaattori Christoph Roemhild kertoo, että hän on itse aktiivinen. Kun hän kuulee, lukee tai itse osallistuu mielenkiintoiseen tapahtumaan, hän myös rohkaisee niiden toteuttajia tekemään niistä näkyviä.

Kirkot appseja kehittämässä

Monissa Euroopan kirkoissa tehdään innovatiivista mobiilikehittämistä, jonka tavoitteena on löytää kirkollinen killerapps. Ruotsin kirkon Kyrkguide yhdistää kirkot ja tapahtumat. Baijerin kirkon (ELKD) seurakuntavaaleissa syksyllä 2012 hyödynnetään talkoistamista ja mobiilivideoita äänestämiseen kannustamisessa. Raamatun ympärille on syntynyt useita toimivia appseja, joissa lukemisesta tehdään yhteisöllinen kokemus.

Appsien workshopissa pohdittiin mm.

• geokätköilyn hyödyntämistä 
• jo tehtyjen appsin jakamista yhteiseksi hyväksi
• QR-koodien hyödyntämistä mm. kirkkojen esittelyssä

Isot kysymykset monessa kehittämisessä ovat tiedon avoimuus (Open Data -ajattelu) ja appsien tekemisen talkoistaminen (crowdsourcing). Kuinka pystyimme tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoa yhteiseen käyttöön ja samalla tukemaan ja nostamaan tehtyjä hyviä sovelluksia? Suomessa tästä hyvä esimerkki on Android -alustalle tehty Päivän sana -sovellus, jossa on käytetty evl.fi -palvelun rss-syötettä.

Oman pulmansa muodostaa esimerkiksi Raamatun ilmaisuus, koska monen organisaation olemassaolo on perinteisesti perustunut myytyihin tuotteisiin tai niistä saatuihin tekijänoikeustuloihin. Oman mausteensa tähän toi Ruotsin kirkon virallisen Raamatun tilanne. Ruotsin kirkko ei tarjoa sitä ilmaisena palveluna, mutta amerikkalaisesta appsista se löytyy kuitenkin ilmaiseksi.

Kaikille käyttäjille suunnattujen appsien ohella keskusteliin kirkon työntekijöille tehtävistä appseista. Niillä voidaan hyvin testata ideoita sekä tukea mobiilia muutosta kirkoissa. Monessa tilanteessa mobiili voi auttaa työntekijän arkea merkittävästi.

- Kaikkein käytetyin apps on kuitenkin tekstari, jonka hyödyntämistä ei kannata unohtaa, koulutussihteeri Juha Kinanen lopuksi muistutti

Mobiili tulevaisuus

Professori Ugo Quidolinin mielenkiintoinen katsaus mahdolliseen tulevaisuuteen.

Quidolini totesi luentonsa alussa että mobiilin tulevaisuuden ennustaminen on aina riskin ottamista. Kukaan ei tiedä mihin suuntaan ja kuinka nopeasti tekniikka tulee kehittymään.


Se miten kyläyhteisö aikaisemmin toimi fyysisenä paikkana jossa olimme vuorovaikutuksessa toinen toisiimme, olemme nykyään laajentaneet sen verkkoon. Verkko on siis meidän kylämme jossa hoidamme sosiaalisia suhteita. Myös me itse olemme verkossa oleva media ja sisältö


Mobiilius ei ole kuitenkaan Quidolinin mielestä teknologiaa. Mobiili verkko ei ole tietokoneet tai kännykät joita käytämme vaan verkko on se mitä me siellä teemme. Me itse olemme nykyään verkossa oleva media ja mobiilisivellukset ovat meidän kielemme. Verkko on orgaaninen alusta jossa ilmaisemme itseämme monin eri tavoin esim kuvilla, videoilla jne.


Myös muistiinpanovälineemme ovat muutoksessa. Emme enää laita asioita paperille vaan yhä enemmän muistojamme on esim. valokuvien muodossa erilaisissa pilvipalveluissa.


Mitkä sitten ovat olennaiset asiat mobiilissa tulevaisuudessa, mitkä asiat voisivat olla tärkeitä?


Udo Quidolinin melestä seuraavat:

• Lisätty todellisuus (Augmented reality). Siihen näkymään jonka saamme todellisuudesta (videokuva) voidaan lisätä päälle erilaisia kerroksia jotka laajentavat tietoja ko. todellisuudesta. 
• Kustomoitu tieto (esim Flipboardin tai Ziten tapaiset palvelut jotka keräävät tietoa sosiaalisesta mediasta ja eri verkkosivuilta ja esittävät ne aikakauslehtimäisesti)  http://www.zite.com/
• Sosiaalinen verkostoituminen mobiilisti
• Kosketuskäyttöliittymien siirtyminen erilaisille pinnoille. Puettavat näytöt ja käyttöliittymät. 
• Parannettu paikkatieto. Fyysisistä paikoista saadaan yhä enemmän lisätietoa esim karttapalveluiden kautta. 
• Mobiili televisio
• Mobiili maksaminen
• Pelit!

Täältä voi lukea lisää tulevaisuuden visioista:  http://www.tat.se/blog/category/innovation/

Udo Quidolini

Verkko osana arkipäivää

Viimeinen ateria räjäytti pankin

Tai oikeammin viimeinen illallinen, mutta tuo otsikko oli täältä Pietarinkirkon juurelta katsottuna journalistisesti vetävämpi.

Söimme italialaisen isäntämme sedän omistamassa ja pyörittämässä ravintolassa loistavan aterian. Piattojen määrässä sekosin siinä viiden vaiheilla ja ainakin kolme tuli lisää. Ja jälleen salaatit olivat niin ylivertaisia Suomeen verrattuna. Jo lounaalla Casalla saatiin tästä esimakua, silloin salaatti perustui upeaan, pehmeän kirpeään ja rapeaan fenkoliin. Mutta illalla rapeat salaatinlehdet tulivat mukaan kaikkeen.

Antipastot oli tehty huolella ja niiden balanssi oli hyvä. Pastan sijaan saatiin juustorisottoa, mielenkiintoisen kiinteää ja jopa sitkeää mutta suussasulavaa. Ratkaisu toimi, koska sitä seurasi ravioleja, ensin juustopinaatti-, sitten lihatäytteellä. Tomaattikastike oli samettista.

Pääkkäriksi tarjoiltua lihaa ei oikein enää jaksanut syödä, vaikka kastike siihen houkuttelikin. Ja lopuksi tietty tiramisu oli ainakin maistamisen arvoista.

Viini tarjoiltiin paikallisesti vaatimattomasti kannuista, mutta sitä kannatti tutkia huolella. Sadosta tuskin riittää paljon oman ravintolan ulkopuoliseen jakoon, tämä on tietty arvaus. Ja lopun grappa ja espresso antoivat syyn kiittää ravintolan omistajaparia ovella ja voimia lyllertää bussille ja Casaan.

Aamiaista odotellessa.

Ruokablogaajanne.

Musiikkimaku muovaantuu online

Tässä meillä kulttuurin muokkausvälineitä

Freelancer journalisti, kirjailija ja bloggaaja Antonio Dini kävi puhumassa meille online-elämän ulottuvuuksista ja vaikutuksista.

Hän toi esille, että teknologian nopea kehittyminen ja muuttuminen vaikuttaa eri konteksteissa, muun muassa kulttuurisessa. Kohtaamme toisiamme uusien välineiden kautta. Perinteisten puheen ja kuulemisen välineiden lisäksi tuomme omat, varivoivat laitteemme vuorovaikutukseen.

Esimerkiksi musiikkimaku – miten online-elämä vaikuttaa siihen? Ei ole kyse vain siitä, mikä musiikki kuulostaa hyvältä korvaamme, vaan mitä saamme kuultavaksemme, missä tilanteessa ja miten muut reagoivat siihen. Yksi vaikutin musiikkimakuun on siis se, mitä musiikkia kaverit jakavat esimerkiksi Facebookissa.

Kun ottaa huomioon kaikki ne välineet, mitä on olemassa nyt musiikin kuuntelemista ja jakamista varten, fyysiset laitteet, ohjelmat, sivustot – musiikkivaikuttumisen variaatiot ovat lähes rajattomat, teknologian kehittymisen myötä muuttuvat.

Paavi 2.0 - Vatikaanin viestintästrategia

Vatikaanin verkkopalvelujen päällikkö Monsignor Lucio Andrian Ruiz valotti meille Vatikaanin viestinnän linjoja. Vatikaanin viestintä on hallinnollista tiedottamista, jonka keskiössä on katolisen kirkon johtaja, paavi Benedictus. Vuorovaikutteisuus ei ole katolisen kirkon keskushallinnolle keskeinen arvo. Sen sijaan piispoja ja pappeja koulutetaan ja rohkaistaan elämään aktiivisesti digitaalisessa kulttuurissa.

Hidasta ja harkittua

Paavillinen viestintä taipuu huonosti sosiaalisen median 24/7-rytmiin. Paavin lausunnot ja Vatikaanin tiedotteet on käännettävä useille kielille ja julkaistava yhtä aikaa kaikille sidosryhmille. Nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa on turvauduttu kuvaan. Esimerkiksi New Yorkin terrori-iskun aikaan maailmalle levisi kuva paavista, joka rukoili uhrien puolesta.

Paavi Benedictus rukoilee 9/11 -uhrien puolesta


Radiosta videoklippeihin
Vatikaani pyrkii tavoittamaan ihmiset sekä radiossa, verkossa että mobiiliviestimissä. Radio- ja videoklipeillä on paljon kysyntää. Tänä vuonna osa Radio Vaticanan radio-ohjelmista on lopetettu, mutta esimerkiksi Lähi-Idän englanninkielisille siirtolaisille on aloitettu englanninkielisten messujen radiointi.

Kiehtovien sovellusten sijaan viestintä keskittyy yhtenäisyyteen ja luotettavuuteen. Vatikaanin verkkopalvelun ulkoasu, joka jäljittelee Pietarinkirkon kivipintaa, on pysynyt ennallaan vuodesta 1997. Uusinta uutta on Vatikaanin Twitter-tili Pope2You ja mediasoitin Vatican Player, josta löytyvät aikajärjestyksessä radio- ja tv-klipit.

Videoklippejä Pope2You -palvelussa

Paavin mediarooli

Paaviin kohdistuu lukemattomia odotuksia, toiveita ja tunteita. Paavin omassa päätäntävallassa, kuinka hän niihin reagoi. Esimerkiksi paavin julkinen kannanotto Vatikaanissa tapahtuneeseen tietovuotoon oli paavin henkilökohtainen ele, eikä viestintäosaston strateginen valinta, kuten suurissa organisaatioissa yleensä. Pyhä isä ei siis elä varsinaisesti 2.0-ajassa. Hän antaa julkisia lausuntoja, mutta ei ole henkilökohtaisessa yhteydessä katolisen kirkon jäseniin ja työntekijöihin.

Vatikaanin viestintäosasto ei tee aktiivista seurantaa katolisen kirkon yhteiskunnallisesta legitimiteetistä tai paavin maineesta. Se ei myöskään osallistu kirkkoa koskevaan yleiseen verkkokeskusteluun. Verkkosivujen käyttäjätilastot kertovat kuitenkin paljon kirkon tilanteesta. Vatican.va -palvelussa tehdyt verkkohaut näyttävät, milloin abortti tai kaste ollut julkisen keskustelun aiheena, koska katoliset etsivät ristiriitatilanteissa aktiivisesti paavin kantaa. Viestintäosastolla pyritään pitämään miljoonien verkkosivujen kokonaisuus sellaisena, että yksittäinen kirkon jäsen löytää helposti etsimänsä, vaikkei tuntisi kirkon organisaatiota.

Vatikaanin tavoitteena on viedä oma historiansa verkkoon. Tulevaisuudessa jokaisesta paavista on saatavilla valokuvia, puheita ja muita arkistojen aarteita.

Paavi Johannes Paavali II:n puheet, kirjeet ja matkarportit löytyvät Vatikaanin verkkopalvelusta.

Mobiili Web

Seminaarin aiheena tänä vuonna on ollut erityisesti mobiilin netin tulevaisuus. Yhtenä esimerkkinä näytin Helsingin seurakuntien muutamaa valmista ja tekeillä olevaa nettisivua jotka on suunniteltu toimimaan mobiililaitteissa ja pienissä näytöissä. Sivujen ulkoasu on skaalautuva, mikä tarkoittaa sitä, että sivun elementit asettuvat näytön leveyden mukaan helpommin luettavaksi. Sivua tarvitsee tällöin vierittää ainoastaan pystysuunnassa ja teksti mukautuu niin, ettei sitä pieneltä näytöltä luettaessa tarvitse erikseen suurentaa. 


www.mestat.fi

• Helsingin seurakuntien nuorisotyön uusi sivusto joka esittelee nuorten mestoja ja niissä olevia tapahtumia. Sivuston etusivun kartta näyttää kaikki nuorten paikat ja niissä olevat tapahtumat. Nuorten yhteisestä kalenterista voi hakea menovinkkejä koko Helsingin alueelta ja jokaisella seurakunnalla on oma osio omine kalentereineen ja sisältöineen. 

www.itkumuuri.fi

• Tekeillä oleva palaute ja esirukoussivusto Helsingin seurakunnille joka julkaistaan tulevan syksyn alussa. Ideana on tarjota keskitetty paikka  jossa voi jättää palauteen tai kommentin seurakunnan tai kirkon toiminnasta. Sivuilta voi myös lähettää anonyymin esirukouspyynnön haluamaansa seurakuntaan ja lukea muiden lähettämiä esirukouspyyntöjä jos lähettäjä on sallinut sen julkaisun. 

www.mobiilikirkko.fi

• Tämä on ollut henkilökohtainen kokeiluprojekti helposti kännykällä käytettävästä sivustosta, josta käyttäjä voi lukea hengellistä materiaala. Sivuilla on mm. päivän sana, mobiilimeditaatio, tulevan sunnuntain tekstejä ja rukouksia, messun kaava yms.

Verrattuna kännykkäsovelluksiin mobiilikäyttöön suunnitellussa nettisivussa on se etu että se toimiii lähes kaikilla mobiilialustoilla. Jos haluaisi tehdä mahdollisimman monen käytettävissä olevan sovelluksen, se täytyisi tällä hetkellä tehdä ja päivittää iPhonelle/iPadille, Androidille ja Windows Phonelle kaikille erikseen. 

Mobiilisovellusten etu sen sijaan on se etteivät ne välttämättä tarvitse jatkuvasti nettiyhteyttä vaan sisältö voidaan esim ladata etukäteen käytettäväksi. Mobiilisovellus saa myös näkyvyyttä sovelluskaupoissa toisin kuin verkkosivu jonka osoite täytyy saada jostain selville. 

Tulevaisuudessa nettisivutekniikat ovat yhä enemmän mobiilisti käytettäviä ja esim uuden HTML5 verkkosivustojen kuvauskielen ennusteaan vievän nettisivuja toiminnallisesti lähemmäksi erikseen ladattavia sovelluksia, joten nähtäväksi jää kummat tulevat suositummiksi, erilliset sovellukset vai nettisivut. Suuntaus on joka tapauksessa menossa siihen suuntaan vapaiden wifi-verkkojen myötä, että mobiililaitteet ovat yhä enemmän jatkuvasti kiinni verkossa. jolloin netissä olevien sivujen käyttö tulee olemaan entistä helpompaa. 

Toistaiseksi esim ulkomailla netin käyttäminen on paikasta riippuen enemmän tai vähemmän vaivalloista: löytykö vapaita langattomia nettiyhteyksia ja miten hyvin ne toimivat. Tällöin etukäteen kännykkään ladattu sovellus toimii varmimmiten. 

Mobiilisovellusten ja sivujen merkitys tulevaisuudessa tulee joka tapauksessa jatkuvasti kasvamaan. Ihmisillä on yhä enemmän mukanaan laitteita joilla voi olla yhteydessä ystäviin tai haluamiinsa asioihin missä pain tahansa maailmaa. Tässä seminaarissa on ollut useita todella hyviä esimerkkejä eri kirkkojen kehitystyöstä, esim Ruotsin kirkolla on iPhonessa ja Androidilaitteilla mobiilisovellus "Kyrkquide" josta näkee kaikkien seurakuntien kirkkojen sijaintitiedot ja niissä olevat tapahtumat kartalla. 

Moblien nettisivujen (ja sovellusten)  näkyvyyttä ja käyttöä voi helpottaa esim QR-koodeilla. QR-koodi on neliön muotoinen graafinen elementti jonka voi laittaa esim printtimainokseen. Kun kännykän käyttäjä ottaa kuvan qr-lukuohjelmalla, hän siirtyy suoraan halutulle verkkosivulle ilman aikaa vievää osoitteen kirjoittamista. QR koodien hankaluus on että käyttäjän tarvitsee ladata lukuohjelma erikseen kännykkään mutta esim Nokian Lumia-malleissa se on puhelimissa jo vakiona. Koodeja voi tehdä esim täällä

Listaa erilaisista kännykkä sovelluksista:

• Kyrkquide iTunesissa
• Kyrkquide Androidille
• more to come...be patient

Casa La Salle – ECIC-kotipesä Roomassa

Pari sanaa konferenssipaikasta, Casa La Sallesta. Punatiilinen, katolisen veljeskunnan instituutti sijaitsee Via Aurelia -kadun varrella, mukavien yhteyksien päässä Rooman keskustasta.

Kokousaamut alkavat yhteisellä hartaudella Casa la Sallen kappelissa. Varsinaisena työskentelytilana on sali, jossa pöydät ovat U-muodossa, punaisilla kangashelmoilla verhottuina. Seinillä on muotokuvia katolisen kirkon pappismiehistä. Tunnelma on siis varsin arvokas.

Ei tarvitse olla kokousosallistuja, että voi majoittua taloon. Casa La Salle tarjoaa majoituspalveluja myös tavalliselle Rooman matkaajalle.

Huoneet ovat yksinkertaisia, mutta siistejä. Onnekkaimmat ovat saaneet huoneen, josta on näköala viehättävälle sisäpihalle. Puutarhuri hoitaa ja kastelee istutuksia ja pihaa päivittäin. Pihalla on mm. valtavia puita, joissa parasta aikaa kukkii suuria, lumpeenkukkia muistuttavia, vitivalkoisia kukkia. Toistaiseksi on kysymysmerkki, mitä nimeä ihana kukka kantaa.

Inga små utmaningar: Vatikanen & webbkommunikationen

Att lägga upp en strategi för webbkommunikationen i Vatikanen är inte något man fixar över en kopp kaffe precis. Utmaningarna är enorma, frågorna och möjligheterna att prioritera är många. Jag har haft glädjen att lyssna till Mons. Lucio Adrian Ruiz som ansvarar för internetservicen i Vatikanen.

Jag noterar de utmaningar han talar om. Fyra enorma utmaningarna Vatikanen stöter på i sin webbkommunikation.

1. Den katolska kyrkan har hela världen som sin scen. Målgruppen är enorm. Är det möjligt att definiera målgruppen? Kan man ens tänka sig att det finns en enda strategi?

2. Katolikerna bor världen över, vilket påverkar de tekniska valen. Det gäller inte att enbart producera snygga multimediala lösningar inpackade snyggt och prydligt för den moderna iPhone användaren. Det finns en utmaning i att hitta formen för dem som inte har en snabb internetförbindelse, för dem som bor i de fattiga delarna av världen.

3. Målgruppen talar en mängd olika språk. Det i sig är en utmaning då man i dagens världen förväntas informera snabbt och effektivt. Det går inte att skicka ut googleöversättningar från vatikanen. Hur snabbt når budskapet målgruppen?

4. Vatikanens huvudwebbplats vatican.va har ett stort antal sidor som hänger ihop, andra webbplatser som slutar med .va. Alla dessa sidor bildar på sätt och vis en familj. Att hålla reda på dem alla och få in den rätta informationen på rätt plats verkar redan som ett enormt projekt. Det kräver struktur, planering och återigen de rätta tekniska lösningarna.

Visst blir jag imponerad av den katolska kyrkans kommunikation. Kyrkan kommuncerar och finns närvarnade i alla tänkbara medier. För webbkommunikationen jobbar endast 24 personer. 24 personer...? Hur är det möjligt?

Och självaste påven twittrar. Är inte det någon form av positivt ställningstagande? En uppmuntran till alla inom kyrkan som finns på nätet: Vi ska finnas där!

Kyberteologiaa

Professori Antonio Spadaron, SJ, Director of Civilta Cattolicá, esitelmä Exploring the links Christian Development and Digital Environment

http://www.cyberteologia.it/2012/06/exploring-the-links-christian-spirituality-and-the-digital-environment/ pohjautui hänen kirjaansa  Cybertheology. Esitelmä oli tiivis ja monikerroksinen.  Prof. Spadaro kysyi ‘What is the spiritual meaning of the technology?’  Hän käsitteli kysymystä yhdistäen kaksi näkökulmaa:  Kuinka teknologia  on muuttanut teologiaa sekä millaiseksi teknologia on muovaamassa ihmistä suhteessa Jumalaan ja  hengellisyyteen. Ja kolmantena oli taustalla kysymys ’How to evangelize?’

’Missä olet, Jumala?’ on edelleenkin ihmisen peruskysymyksiä. Prof. Spadaro käytti kolmea metaforaa kuvaamaan ihmisen tapaa etsiä vastausta tähän kysymykseen: kompassi, tutka ja dekooderi. Enää ei riitä tieto karttapohjoisesta tai tutkan tieto ympärillä olevista kohteista, vaan elämme maailmassa, jossa mielemme purkaa ja koodaa uudelleen tietoa ja kaikkea havaitsemaamme. Etsimme väylää muodostaaksemme oman käsityksemme.  Prof. Spadaro korosti, että olennaista kirkon toiminnassa yleensä ja verkossa  ei ole antaa vastauksia, vaan mahdollistaa kysymysten kysyminen. ”Vastaukset syntyvät siellä, missä kysymykset esitetään.” Tämä haastaa tapamme kirkkoina toimia verkossa. Maailmassa on paljon erilaisia valmiita vastauksia mutta suurin kysymys on, mitkä ovat kysymykset joita ihmiset kysyvät?

Usko syntyy kuulemisesta. Tämä prof. Spadaron esille nostama Raamatunkohta havahdutti  verbiin ’kuulla’, ei kuunnella. Hän korosti sitä, että nykyisin emme enää kuuntele esimerkiksi musiikkia valinnan perusteella, vaan musiikki muodostaa jatkuvan taustaäänimaailman. Ensin kuulemme, alamme kuunnella jotain tarkemmin, jos sillä on merkitystä ja sen jälkeen syntyy havahtuminen tai oivallus - jos syntyy.  Kirkkojen täytyy siis olla edelleen ja yhä enemmän mukana tuottamassa erilaisia taustamaailmoja, ääni- ja kuvavirtoja. Tämä on tapamme pitää tarjolla Elämän Sanaa. Prof. Spadaro kiteytti: ’Gospel is the soundtrack of life.’

Mielemme käsittelee myös samalla tavoin sitä, mitä näemme. Lisätyn todellisuuden käsite (augmented reality), jonka prof. Spadaro nosti esiin, korostaa sitä, että mielemme joka tapauksessa lisää merkityksiä elämän virrassa virtaaville ilmiöille. Kirkkoina voisimme tietoisesti tehdä enemmän, esimerkiksi  miettimällä omaa sakramenttiopetustamme tästä näkökulmasta.

Esitys tuki omaa pohdintaani siitä, että aivotutkimuksen sekä kehityspsykologian uusimpia tutkimustuloksia kannattaisi lukea hartaasti. Väitetään, että kyky muodostaa loogisia kokonaisuuksia pirstaleisesta kokemusten ja tiedon virrasta on romahtanut. Jos ajattelemme kasvun tukemista, meidän tulisi mahdollistaa ja luoda foorumeita, joissa yhdessä tuotetaan ja edistetään myös kokonaisvaltaista ajattelua ja jäsentämistä. Kirkkoina olemme juuttuneet edelleenkin oppirakennelmien linnakkeisiin. Oppimme on kokonaisuus ja niin tulee ollakin. Mutta jos otamme todesta prof. Spadaron pohdinnat, niin meidän tulee jatkaa käytäntöjemme mylläämistä ja uudelleen sanoittamista - reformaatiota. 

Prof. Spadaro päätti esityksensä teemaan ‘Spirituality is a kind of inner hacking’. Hän kysyi: “What would Jesus hack?”   

prof Antonio Spadaron

Raamatulla 8,6 miljoonaa fania Facebookissa

Tästä voi olla mikä tahansa isokin brändi kateellinen. Kansainvälisellä raamattuyhdistyksellä (United Bible Society) on jo muutaman vuoden ollut käytössä Facebooksivu, jossa jaetaan tilapäivityksinä Raamatun jakeita. Faneja on tällä hetkellä reilu 8,6 miljoonaa ja määrä kasvaa jatkuvasti, ainoastaan Lady Gagalla ja kumppaneilla on suurempia fanimääriä eikä sivulla ole käytetty minkäänlaista maksettua mainontaa. Sivustolla kävijöiden aktiivisuus on valtavaa -  päivityksiä tehdään kolmen tunnin välein ja ne ovat todella suosittuja - jokaisellä päivityksellä on vähintään 20 000 tykkäystä, useita satoja jakoja ja kommentteja.  


Sivua ylläpitää kansainvälinen parin kymmenen ihmisen joukko eri kirkkokunnista. Ideana on jakaa pelkkiä jakeita ilman että päivittäjät tekevät niistä mitään tulkintoja. Jokainen käyttäjä voi näin tehdä oman tulkintansa. 


Sivuston perusti alun perin uusi-seelantilanen anglikaanipappi Mark Brown ja alla olevassa videossa hän kertoo tarkemmin ajatuksistaan miksi sivu on syntynyt: 

Mainittu sivu ei ole suinkaan ainoa Raamattuun liittyvä facebooksivu, mutta ehdottomasti suosituin. Sivun toimintatapa heijastaa hyvin nykyajan käytäntöjä jossa ihmiset mielellään jakavat ja reagoivat heille merkitykselliseen sisältöön. Sosiaalisen median kautta voi kokea kuuluvansa suurempaan yhteisöön, tässä tapauksessa maailmanlaajuiseen kristittyjen yhteyteen. Nämä uudet toimintatavat haastavat myös teologiaa ja kirkkoja näkemään sosiaalisessa kulttuurissa tapahtunueen suuren muutoksen. 


Raamattuyhdistys on tehnyt myös kännykkäsovelluksen (The Bible by United Bible Societie) joka löytyy esim iTunes -sovelluskaupasta. 




Facebooksivu löytyy täältä:  https://www.facebook.com/TheBibleUBS

Jane Pleace & Anders Orsander

Roomaan tullaan syömään

Ja tänne tullaan syömään roomalaisittain. Paikallisuus onkin ollut konferenssin ruokateema. Loistavat, tuoreet raaka-aineet, salaatit oikein leikattuina, pastat juuri oikein keitettyinä, lihojen kanssa on mennyt välillä yli tai ali ja tietty lihaleikkeet ovat vankkaa tavaraa. Ja kaikki kevyellä kastikeella tai ihan vaan.

Konferenssipaikan ruoka ei ole erityisen yritteliästä, mutta kun perusteet on oikein toimii koko homma.

Sitten varsinaisissa ravintoloissa: jäin eilen mietimään minulle uuden carbonaran ydintä, lihana oli homekypsytetty ja ilmakuivattu, luultavimmin sian poski. Se oli kätketty paksuihin pastaputkiin ja päällä oli voi-parmesaanikastike, siinä hiukan vasikkalientä. Kokonaisuus jäi mieleen, mutta suuhun jäi myös klimppisoppamainen jälkimaku. Mutta se olikin vain yksi viidestä ruokalajista, ja jäi silti parhaiten mieleen. Loistavaa!

Aamiaiset ovat myönnytys maailmalle, ja hyvään suuntaan. Jokainen pääsee kohti omaa tuttumustaan tuossa herkässä päivän hetkessä.

Lounaalla vesi tarjoillaan pullosta ja viini kannnusta.

Vierailu Radio Vatikaanissa

Radio Vatikaanin lehdistöhuoneessa. 
Vasemmalta oikealle: Msgr. Paul Tighe, Msgr. Lombardi Federico, Prof. Antonio Spadaro.

Msgr. Lucio Adrian Ruiz, Vatikaanin internetpalvelujen johtaja. 

Mr. Sean Lovett. Radio Vatikaanin englanninkielisen osaston päällikkö.

Yksi lähetyshuoneista.
Täältä paavi John Paul II  (Karol Wojtyla)
juonsi puolankielisiä lähetyksiä vuonna 1972-1978.
Seinällä on muistolaatta jonka Paavi kävi siunaamassa 

ja samalla hänet saatiin ex tempore mukaan suoraan lähetykseen.

Katolinen kirkko haastaa kunnioittavaan dialogiin sosiaalisessa mediassa

ECIC konferenssin avauspuheenvuorossaan 11.6.2012  Msgr Claudio Maria Celli, President of the Pontifical Council for Social Communications, nosti esille mm. seuraavat kolme näkökulmaa:

Katoliselle kirkolle sosiaalinen media ei ole väline, vaan toimintaympäristö (The Church is in social media). Tähän samaan ajatukseen on perustunut myös meidän kirkkomme tapa toimia verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Ja siihen on helppo edelleen liittyä. 

Sosiaalisessa mediassa katolisen kirkon tulee edistää kunnioittavaa dialogia kaikkien, eri uskontoihin kuuluvien ja eri tavalla ajattelevien kanssa.  Tämän näkökulman  Msgr Celli esitti erittäin painokkaasti ja haastoi kirkkoa ja kirkkoja kehittämään omaa tapaansa olla dialogissa moniuskontoisessa verkkoympäristössä niin, että kyse ei ole erilaisten totuuksien tai vakaumusten sietämisestä, vaan hyväksymisestä ja aidosta dialogista. Hän myös haastoi kirkkoja tukemaan jäseniään tämän kunnioittavan dialogin oppimisessa.

Kirkon tulee toteuttaa perustehtäväänsä myös sosiaalisessa mediassa. Msgr Celli käytti termiä ’evangelize  in social media’ ja liitin tämän kohdan avauspuheenvuorosta katolisen kirkon kiinnostavaan  New Evangalization –keskusteluun. On ollut virkistävää lukea katolisen kirkon tekstejä ja kuulla keskusteluja tästä, koska se tukee myös kirkkomme halua ajantasaistaa ja monipuolistaa perustehtävämme ilmaisuja siten, että suuntana on ’back to basics’.

Ruokaa, spiritualiteettia ja kokonaiskuvaa

Aloitan heti kokonaiskuvasta.

Hyvin monet kirkot tulleet mukaan verkon ja sosiaalisen median todellisuuteen, sen havainnointiin, pohdintaan ja myös tekemiseen. Täällä Roomassa näkee, miten katolinen kirkko on tekemässä sitä huimalla rehellisyydellä ja analyyttisyydellä. Nyt tuntuvat käsitykset uudesta toimintaympäristöstä, sen tuomista mahdollisuuksista ja haasteista, teologisesta vaativuudesta ja johtamisen vaikeudesta yhteisiltä.

Katolisen kirkon sisällä nyt käytävä keskustelu teologian, kulttuurin ja etiikan moniäänisyydestä on saanut todella konkreettiset ulottuvuudet verkon luomassa globaalissa ympäristössä. Ja samaa kysyy veirelläni tanskalainen: "Mitä on verkon etiikka maailmassa joka on täynnä erilaisia eettisiä koodeja?". Katolinen kirkko tekee tällä hetkellä vahvaa yhteistyötä ortodoksisten kirkkojen kanssa - verkossa. Sen minkä konsiilit ja kirjan painaminen muinoin erotti nyt verkko yhdistää.

Kirkot pohtivat - ja kuitenkin liikaa kukin tykönään - verkon spiritualiteettia, etiikkaa, teologiaa ja asemaa niiden perinteisessä viestinnässä. Moneet tuntuvat lähtevän liikkeelle turvallisesta strategiatyöhmätyöstä.

Olen ylpeä siitä että meillä Suomessa voitiin toimia suunnittelu/innovaatio - tekeminen - evaluaatio - suunnittelu/innovaatio - tekeminen - evaluaatio ...... strategialla. Oltiin aika ketteriä.

Ruoasta täällä Roomassa kirjoitan myöhemmin.

Kirkko taskussa: suostuttelevan teknologian aakkoset

Tutkija Christian Grund Sørensen patistaa kirkkoja käyttämään enemmän suostuttelevia tietokoneohjelmistoja. Tanskalaisen Aalborgin yliopiston tutkija työskentelee myös luterilaisena pappina ja on saanut kotimaassaan medianäkyvyyttä viemällä pääsiäisvaelluksen Twitteriin.  

Sørensen sanoo, että suostuttelevat ohjelmat ovat astuneet opettajien, pappien ja ystävien rinnalle. Ne auttavat tarjoamaan meille oikean tiedon oikeaan aikaan.

Suostuttelevat teknologiat ovat tietokoneohjelmien oppimaa psykologiaa. Ne saavat meidät ihmettelemään, "miten ihmeessä kone osasi tarjota minulle tätä juuri nyt?". Esimerkiksi verkkokauppa Amazon tarjoaa minulle sopivia kirjoja aiempien hakujeni perusteella. Lisäksi Amazon vinkkaa, mitä muut kaltaiseni ovat juuri ostaneet, ja saa minut ehkä tilaamaan kirjan, jota en alun perin hakenut.

- Jos joku tekee verkossa haun sanalla "itsemurha", kirkko voisi kysyä tällaiselta ihmiseltä bannerissa, "haluaisitko keskustella itsetuhoisuudesta?" ja ohjata kysyjän päivystävälle verkkopapille, Sørensen ehdottaa.

Suostuttelevan teknologian vahvuus on siinä, että sillä voi löytää kairos-hetken eli juuri sen hetken, jolloin muuten merkityksetön tieto muuttuu jollekulle tärkeäksi. Moni sinänsä tärkeä asia hukkuisi muuten verkkoon, mutta muuttuukin kultajyväksi, kun se suunnataan oikeaan aikaan, paikkaan ja teknologiaan. 

Kun ohitamme kirkon, voimme saada tiedon illan gospelkonsertista - mutta vain jos se todella sopii musiikkimakuumme.

Mikä teknologia pystyy tähän?

- Kännykkä, vastaa Sørensen.

- Tulevaisuudessa kirkko on taskussamme. Hammasharjansa voi unohtaa kotiin, mutta matkapuhelinta ei koskaan.

Christian Grund Sørensen

Rukous tietokoneen ja verkon puolesta

Kuva: Markus Kartano

Taivaallinen Isä, varjelijani, turvapaikkani,

Pyydän, vahvista minua Pyhän Henkesi armolla kun olen johtojen ja yhteyksien verkossa, internetissä.

Ohjaa käsiäni ja silmiäni vain sitä kohti, mikä miellyttää Sinua.

Auta minua kohtelemaan rakkaudella, hyvyydellä ja kärsivällisyydellä kaikkia niitä, jotka kohtaan.

Tee tietokoneestani enemmän kuin kone, tee siitä

kasvun, oppimisen ja hengellisen kasvun väline,

kiitoksen ja siunauksen paikka,

tie uskoon ja yhteyteen.

Pyydämme tätä Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.

Amen

Tämä rukous avasi konferenssimme Casa la Sallen kappelissa Roomassa.

Kun paavi tweettasi

Viime kesäkuussa, kun vietin pari viikkoa Roomassa, Paavi Benedictus lähetti ensimmäisen tweettinsä.

Paavin Twitter-tili täyttää pian vuoden. Tänä kesänä palaan Roomaan ja toivon, että todellisuus paavin tweettien taustalla aukenee lisää. Minua kiinnostaa, miten katolinen kirkko on läsnä verkossa.

Katolisen kirkon viestinnän haasteet ovat vertaansa vailla. Koko maailman väestöstä 17,3 % on katolisen kirkon jäseniä. Tämä tarkoittaa, että kirkon viestinnän tulisi tavoittaa 1,14 miljardia ihmistä. Jos tavoitteena olisi Suomen evankkelis-luterilaisen kirkon viestintäohjelman tapaan kohdata jokainen jäsen laadukkaasti viisi kertaa vuodessa, kontakteja tulisi olla 5,7 miljardia.

Myös sisäinen viestintä vaatii paneutumista. Katolisella kirkolla on yli 400 000 työntekijää. Vertailun vuoksi: monikansallisella yhtiöllä Shellillä on 97 000 työntekijää.

Kun näitä lukuja katselee, on helppo ymmärtää, miksi verkko on kirkoille niin tärkeä. Yksi hiiren klikkaus voi kasvattaa rukouksen, saarnan tai videon kuulijakunnan sata- tai tuhatkertaiseksi.

Useimmat niistä, jotka eivät ehdi, uskalla tai halua astua kirkkoon, keskustelevat mielellään elämän tarkoituksesta verkossa. Kirkko Kuulolla on yksi Suomi24 -palvelun suosituimmista keskustelupalstoista. Monella on myös Facebook-kavereina nunnia, pappeja ja kirkon verkkokeskustelijoita. He kertovat, että ihmisten on helpompaa puhua olemassaolon isoista kysymyksistä verkossa kuin kasvotusten.

Jos haluat seurata Rooman tapahtumia Twitterissä, käytä tageja #ECIC17 ja #cyberteologia. Tapaamisen virallinen kieli on englanti, mutta meillä suomalaisilla on niin iso joukkue paikalla, että tweettaamme myös suomeksi.